EU AI Act lyhyesti
EU:n tekoälyasetus (asetus (EU) 2024/1689) ei säätele tekoälyä yhtenäisesti, vaan sen käytön riskin mukaan. Sen tekoälyosaamisvelvoite koskee jokaista yritystä, joka käyttää tekoälyjärjestelmiä ammatillisesti omalla vastuullaan (4 artikla, 3 artiklan 4 kohta), 2 artiklan poikkeukset huomioon ottaen.
Yksi velvoite koskee lähes jokaista yritystä, joka käyttää tekoälyä ammatillisesti
Riskiluokasta riippumatta: työntekijöidesi tekoälyosaaminen 4 artiklan mukaan. Koulutuksemme kattaa sen, 26 kielellä, todistuksella jokaiselle ja yhdellä auditointiraportilla koko yritykselle.
35 € henkilöä kohden, veroton, maa: Suomi (ei tilausta)
Mikä on EU AI Act?
EU AI Act (asetus (EU) 2024/1689) on Euroopan unionin tekoälyasetus: se vahvistaa yhdenmukaiset säännöt tekoälyjärjestelmien markkinoille saattamisesta, käyttöönotosta ja käytöstä EU:ssa. Se tuli voimaan 1. elokuuta 2024 ja sitä sovelletaan EU-asetuksena suoraan kaikissa jäsenvaltioissa, ilman kansallista täytäntöönpanolakia. Tavoitteena on luotettava, turvallinen ja perusoikeuksia kunnioittava tekoälyn käyttö eurooppalaisilla sisämarkkinoilla. Asetus noudattaa riskiperusteista lähestymistapaa: mitä suurempi riski tekoälysovelluksella on ihmisille ja yhteiskunnalle, sitä tiukemmat vaatimukset.
Tärkeää: EU AI Actilla on ekstraterritoriaalinen vaikutus. Myös EU:n ulkopuoliset tarjoajat kuuluvat sen piiriin heti, kun heidän tekoälyjärjestelmänsä tulevat EU:n markkinoille tai niiden tuloksia hyödynnetään EU:ssa. Velvoitteet eivät tule voimaan kerralla vaan vaiheittain, täydellinen aikataulu löytyy määräaikasivultamme.
Mitä riskiluokkia EU AI Act määrittelee?
EU AI Act luokittelee tekoälyn riskin mukaan, yleinen esitys jakaa sen neljään tasoon: ei-hyväksyttävä riski (kielletty), suuri riski, rajoitettu riski ja minimaalinen riski. Asetus itse ei käytä termiä ”riskiluokka”; se säätelee kiellettyjä käytäntöjä (5 artikla), suuren riskin tekoälyä (6 artikla), läpinäkyvyysvelvoitteita (50 artikla) ja GPAI-malleja koskevia omia velvoitteita (V luku). Luokittelusta seuraavat velvoitteet näkyvät korteista ja taulukosta; jokaisen tason esimerkkeineen esittelee riskiluokkien yleiskatsaus esimerkkeineen.
Ei-hyväksyttävä riski
Kielletyt käytännöt, esim. sosiaalinen pisteytys tai manipuloivat järjestelmät. Kielletty 2. helmikuuta 2025 alkaen.
Suuri riski
Tekoäly herkillä aloilla (esim. rekrytointi, luotonanto, kriittinen infrastruktuuri). Tiukat vaatimukset riskinhallinnalle, tiedon laadulle ja inhimilliselle valvonnalle.
Rajoitettu riski
Avoimuusvelvoitteet, käyttäjän on esim. tiedettävä keskustelevansa chatbotin kanssa tai sisällön olevan tekoälyn tuottamaa.
Minimaalinen riski
Kaikki muut tekoälyjärjestelmät, joihin eivät sovellu kiellot eivätkä suuren riskin tai läpinäkyvyyden velvoitteet. 4 artiklan tekoälyosaamisvelvoite koskee myös näitä.
| Riskiluokka | Esimerkit | Mitä sovelletaan | Voimassa alkaen |
|---|---|---|---|
| Ei-hyväksyttävä riski (5 artikla) | Sosiaalinen pisteytys, manipuloivat tekniikat, tunteiden tunnistaminen työpaikoilla ja oppilaitoksissa, kasvokuvien kohdentamaton haravointi | kielletty | 2. helmikuuta 2025 alkaen, lisäkieltoja 2. joulukuuta 2026 alkaen |
| Suuri riski (6 artikla, liitteet I ja III) | Työnhakijoiden valinta, luottokelpoisuuden arviointi, kokeet koulutuksessa, kriittinen infrastruktuuri, tekoäly turvakomponenttina, esim. lääkinnällisissä laitteissa | Tarjoajat: riskinhallinta, tiedon laatu, tekninen dokumentaatio, vaatimustenmukaisuuden arviointi. Käyttöönottajat: käyttö käyttöohjeiden mukaisesti, inhimillinen valvonta, seuranta (26 artikla) | 2. joulukuuta 2027 alkaen (liite III) ja 2. elokuuta 2028 alkaen (liite I) |
| Rajoitettu riski (50 artikla) | Chatbotit, tekoälyn tuottama tai muokkaama sisältö (syväväärennökset) | Avoimuus: tekoälystä kerrotaan, sisältö merkitään | 2. elokuuta 2026 alkaen |
| Minimaalinen riski | Roskapostisuodattimet, käännös- ja oikeinkirjoitusapuvälineet | ei velvoitteita 5, 6 tai 50 artiklan nojalla | ei omaa päivämäärää |
| Kaikki riskiluokat: tekoälyosaaminen (4 artikla) | jokainen ammatillisesti käytettävä tekoälyjärjestelmä | toimenpiteet osallisten tekoälyosaamisen tukemiseksi | 2. helmikuuta 2025 alkaen, uusi sanamuoto 27. heinäkuuta 2026 alkaen |
Myös se, joka käyttää tekoälyä vain minimaalisen tai rajoitetun riskin alueella, on velvoitettu perusvelvoitteeseen, joka koskee kaikkia riskiluokasta riippumatta: henkilöstön tekoälyosaaminen. Kaikki kielletyt käytännöt, liitteen III kahdeksan suuren riskin alaa ja tyypilliset toimistotyön sovellukset löytyvät sivulta EU AI Actin riskiluokat.
Mihin riskiluokkaan tekoälyjärjestelmäsi kuuluu?
Luokittelu ratkeaa neljällä kysymyksellä tässä järjestyksessä. Yksi järjestelmä voi tuoda mukanaan useita velvoitteita samanaikaisesti, esimerkiksi suuren riskin tekoälynä, jota koskevat myös avoimuusvelvoitteet.
- Kielletty? Jos käyttö kuuluu 5 artiklassa kiellettyjen käytäntöjen piiriin, se ei ole sallittua.
- Suuri riski? Jos tekoälyjärjestelmä on liitteessä I tarkoitetun tuotteen turvakomponentti tai itse tällainen tuote ja tuotteelle on tehtävä kolmannen osapuolen suorittama vaatimustenmukaisuuden arviointi, tai jos sitä käytetään jollakin liitteessä III luetellulla alalla, kuten työllistämisessä, koulutuksessa, luottokelpoisuuden arvioinnissa tai kriittisessä infrastruktuurissa, se on yleensä suuren riskin tekoälyä. Poikkeuksista, jotka koskevat liitteen III järjestelmiä ilman merkittävää riskiä, säädetään 6 artiklan 3 kohdassa.
- Avoimuusvelvoitteita? Jos järjestelmä on vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa tai tuottaa tekstiä, kuvia, ääntä tai videota, siihen sovelletaan 50 artiklan mukaisia avoimuusvelvoitteita.
- Muuten minimaalinen riski: Jos mikään edellä mainituista ei täyty, järjestelmään ei sovelleta 5, 6 tai 50 artiklan velvoitteita.
Kaikissa neljässä tapauksessa sovelletaan 4 artiklan mukaista tekoälyosaamisvelvoitetta.
GPAI: yleiskäyttöiset tekoälymallit
Erityisasemassa ovat GPAI-mallit (General Purpose AI), suuret, monipuolisesti hyödynnettävät tekoälymallit, jotka löytyvät modernien chatbottien sekä teksti- ja kuvageneraattoreiden taustalta. Niitä koskevat omat velvoitteet 2. elokuuta 2025 alkaen: mm. tekninen dokumentaatio, avoimuus alempien tasojen tarjoajille ja tekijänoikeuden noudattaminen. Erityisen suorituskykyisille malleille, joihin liittyy mahdollisia systeemisiä riskejä, tulee lisävaatimuksia. Ennen 2. elokuuta 2025 markkinoille saatettujen mallien osalta tarjoajilla on aikaa 2. elokuuta 2027 asti (111 artiklan 3 kohta). Komission sakot 101 artiklan nojalla ovat mahdollisia 2. elokuuta 2026 alkaen.
Ketä koskee? Tarjoajat, käyttöönottajat ja muut
EU AI Act erottaa useita rooleja — joilla on erilaiset, eriasteisesti velvoittavat vastuut:
- Tarjoajat (Provider): kehittävät tekoälyjärjestelmän tai kehityttävät sen ja saattavat sen markkinoille tai ottavat sen käyttöön omalla nimellään tai tavaramerkillään (3 artiklan 3 kohta).
- Käyttöönottajat (Deployer): käyttävät valvonnassaan olevaa tekoälyjärjestelmää, paitsi henkilökohtaisessa muussa kuin ammattitoiminnassa (3 artiklan 4 kohta).
- Maahantuojat ja jakelijat: tuovat tai levittävät tekoälyjärjestelmiä EU:n markkinoilla; suuren riskin tekoälyjärjestelmien osalta niiden on varmistettava vaatimustenmukaisuus (23 ja 24 artikla).
Ratkaisevaa: myös pelkkä tekoälyn käyttäjä on käyttöönottajana velvoitettu (3 artiklan 4 kohta, 4 artikla), erityisesti henkilöstön tekoälyosaamisen suhteen.
Mitkä velvoitteet pätevät ja mistä alkaen?
EU AI Act tulee voimaan vaiheittain. Tärkeimmät päivämäärät lyhyesti:
- 1. elokuuta 2024: Asetus tuli voimaan.
- 2. helmikuuta 2025: Kielletyt käytännöt (5 artikla) ja tekoälyosaamisvelvoite (4 artikla) tulevat sovellettaviksi.
- 2. elokuuta 2025: GPAI-malleja koskevat velvoitteet (ennen tätä päivää markkinoille saatettujen mallien siirtymäaika 2. elokuuta 2027 asti), hallintarakenne ja seuraamusmääräykset astuvat voimaan, lukuun ottamatta GPAI-mallien sakkoja (101 artikla).
- 27. heinäkuuta 2026: Digital Omnibus (asetus (EU) 2026/1744) tulee voimaan, muotoilee 4 artiklan uudelleen ja siirtää korkean riskin tekoälyn ajankohtia.
- 2. elokuuta 2026: Asetusta sovelletaan yleisesti, mm. 50 artiklan läpinäkyvyysvelvoitteita ja 101 artiklan GPAI-sakkoja.
- 2. joulukuuta 2026: Uudet 5 artiklan kiellot (todellisten henkilöiden intiimit kuvat ilman suostumusta, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävä aineisto); 50 artiklan 2 kohdan merkinnän siirtymäaika päättyy ennen 2. elokuuta 2026 markkinoille saatetuille järjestelmille.
- 2. joulukuuta 2027: Liitteen III mukaisia korkean riskin tekoälyjärjestelmiä koskevat velvoitteet (esim. henkilöstöhallinto, koulutus, luottokelpoisuus).
- 2. elokuuta 2028: Liitteen I A jakson mukaisia korkean riskin tekoälyjärjestelmiä koskevat velvoitteet (tuotteet, jotka kuuluvat unionin yhdenmukaistamislainsäädännön piiriin, esim. lääkinnälliset laitteet).
Kaikki yksityiskohdat ja poikkeukset selitetään määräaikasivulla.
EU AI Act ja GDPR: ei joko-tai
EU AI Act ei korvaa tietosuoja-asetusta, molemmat pätevät rinnakkain. Siinä missä GDPR säätelee henkilötietojen käsittelyä, EU AI Act käsittelee tekoälyjärjestelmää sinänsä ja sen riskejä. Kun tekoälysovellus käsittelee henkilötietoja, yritysten on noudatettava molempia säädöksiä samanaikaisesti. Vankka tekoälyosaaminen auttaa työntekijöitä tunnistamaan juuri nämä rajapinnat arkipäivässä.
Seuraamukset rikkomuksista
EU AI Actin rikkomisesta voi seurata tuntuvia sakkoja. 99 artikla porrastaa sakot kolmeen portaaseen:
- Jopa 35 milj. € tai 7 % maailmanlaajuisesta vuotuisesta liikevaihdosta, yksinomaan 5 artiklan kiellettyjen käytäntöjen rikkomisista.
- Jopa 15 milj. € tai 3 %, tiettyjen tarjoaja-, käyttöönottaja- ja läpinäkyvyysvelvoitteiden rikkomisesta (esim. 16, 26 ja 50 artikla).
- Jopa 7,5 milj. € tai 1 %, virheellisistä tai harhaanjohtavista tiedoista viranomaisille.
GPAI-mallien tarjoajille 101 artikla säätää komission määräämistä omista sakoista (jopa 3 % tai 15 milj. €, sen mukaan, kumpi määrä on suurempi). 4 artiklan tekoälyosaamisvelvoitteelle EU AI Act ei itse säädä omaa sakkokehystä; seuraamukset määräytyvät jäsenvaltioiden kansallisen oikeuden mukaan. Pienille ja keskisuurille yrityksille sekä startupeille sovelletaan kolmessa portaassa pienempää kahdesta summasta enimmäisrajana (99 artiklan 6 kohta), pienille midcap-yrityksille Digital Omnibuksen jälkeen muiden velvoitteiden ja virheellisten tietojen portaissa (99 artiklan 6 a kohta). Lisää sivulla Sakot.
Mitä vaatimuksia EU AI Act asettaa yrityksille?
Mitkä vaatimukset pätevät, riippuu roolista ja riskistä: jokaisen tekoälyä ammatillisesti käyttävän yrityksen on edistettävä henkilöstönsä tekoälyosaamista (4 artikla). Suuren riskin tekoälyn tarjoajilla ja käyttöönottajilla on lisävelvoitteita (16 ja 26 artikla), lisäksi tulevat läpinäkyvyysvelvoitteet, esimerkiksi chatboteille ja deepfake-sisällöille (50 artikla). Käytännössä tämä tarkoittaa:
- Hanki yleiskuva siitä, missä yrityksessäsi käytetään tekoälyä.
- Toteuta toimenpiteitä tekoälyosaamisen tukemiseksi 4 artiklan mukaisesti, työntekijöiden rooliin ja käyttöyhteyteen sovitettuina.
- Suorita EU AI Act -koulutus ja dokumentoi koulutukset, jotta voit myöhemmin selvittää toimenpiteet viranomaisille.
- Huomioi EU AI Actin määräajat, erityisesti korkean riskin tekoälyjärjestelmien uudet ajankohdat 2. joulukuuta 2027 (liite III) ja 2. elokuuta 2028 (liite I).
Usein kysyttyjä kysymyksiä EU AI Actista
Milloin EU AI Act tulee voimaan?
EU AI Act tuli voimaan 1. elokuuta 2024, ja sen velvoitteita sovelletaan vaiheittain vuoteen 2028 asti. Tekoälyosaamisvelvoitetta (4 artikla) ja ensimmäisiä kieltoja (5 artikla) sovelletaan 2. helmikuuta 2025 alkaen, asetusta sovelletaan yleisesti 2. elokuuta 2026 alkaen. Suuren riskin tekoälyn velvoitteet seuraavat 2. joulukuuta 2027 (liite III) ja 2. elokuuta 2028 (liite I). Kaikki ajankohdat löytyvät määräaikasivulta.
Mitkä tekoälyjärjestelmät eivät kuulu EU AI Actin soveltamisalaan?
Soveltamisalan ulkopuolella ovat ennen kaikkea tekoälyjärjestelmät, joita käytetään yksinomaan sotilaallisiin tarkoituksiin, puolustukseen tai kansalliseen turvallisuuteen (2 artiklan 3 kohta), tekoäly, joka on kehitetty erityisesti tieteelliseen tutkimukseen ja kehitykseen (6 kohta), sekä tutkimus, testaus ja kehitys ennen markkinoille saattamista, lukuun ottamatta testausta todellisissa olosuhteissa (8 kohta). Yksityishenkilöihin, jotka käyttävät tekoälyä yksinomaan henkilökohtaisesti eikä ammatillisesti, ei sovelleta käyttöönottajan velvoitteita (10 kohta). Vapailla ja avoimen lähdekoodin lisensseillä julkaistu tekoäly on rajattu soveltamisalan ulkopuolelle, ellei sitä saateta markkinoille tai oteta käyttöön suuren riskin tekoälynä tai 5 tai 50 artiklan alaisena (12 kohta). Ammatillisesti tekoälyä käyttävä kuuluu sen sijaan soveltamisalaan.
Koskeeko EU AI Act myös pieniä yrityksiä?
Kyllä. 4 artiklan tekoälyosaamisvelvoite koskee yrityksen koosta riippumatta kaikkia, jotka käyttävät tekoälyä ammatillisesti. Sakkojen osalta pk-yrityksiä kuitenkin kohdellaan lievemmin.
Täytyykö tekoälyjärjestelmät rekisteröidä jonnekin?
Rekisteröintivelvoite koskee ennen kaikkea tiettyjä korkean riskin järjestelmiä. Jos käytät tekoälyä vain minimaalisen tai rajoitetun riskin alueella, etusijalla on henkilöstön tekoälyosaaminen. Lisää vastauksia löytyy FAQ-sivultamme.
Kouluta tiimisi nyt Katso sakot
Huom: tämä yleiskatsaus on informatiivinen eikä korvaa oikeudellista neuvontaa.