Tekoälyvastaava: pakollinen vai vapaaehtoinen?

Tarvitsemmeko tekoälyvastaavan?

Ei, EU AI Act ei velvoita nimeämään tekoälyvastaavaa. Toisin kuin GDPR tietosuojavastaavan kohdalla (GDPR:n 37 artikla), tekoälyasetus ei tunne tällaista roolia. EU:n komissio toteaa tekoälyosaamista koskevissa kysymyksissä ja vastauksissa, ettei 4 artikla edellytä mitään tiettyä organisaatiorakennetta, ei tekoälyvastaavaa eikä tekoälyelintä.

Velvoite on jotain muuta: tarjoajat ja käyttöönottajat toteuttavat toimenpiteitä, joilla ne tukevat henkilöstönsä ja muiden niiden puolesta toimivien henkilöiden tekoälyosaamisen kehittämistä (4 artiklan 1 kohta). Kuka näitä toimenpiteitä suunnittelee ja seuraa, päättää yritys itse.

Milloin kiinteä vastuuhenkilö on silti järkevä?

Nimetty henkilö kannattaa, kun käytössä on useita tekoälytyökaluja tai tiimit kokeilevat itse uusia palveluja. Silloin tarvitaan joku, joka pitää kokonaiskuvan hallussa ja vastaa kysymyksiin, esimerkiksi näissä tilanteissa:

• Yrityksessäsi on käytössä useita tekoälypalveluja, esimerkiksi ChatGPT, Microsoft Copilot ja CRM-järjestelmän tekoälytoiminnot.
• Käytät tekoälyä liitteen III mukaisella alueella, esimerkiksi henkilöstövalinnassa. 2. joulukuuta 2027 alkaen ihmisvalvonta on siellä uskottava henkilöille, joilla on tarvittava pätevyys, koulutus ja toimivalta (26 artiklan 2 kohta).
• Asiakkaat tai tarkastajat, esimerkiksi ISO 27001 -auditoinneissa, kysyvät tekoälystä vastaavaa tahoa.

Mitkä tehtävät kuuluvat rooliin?

Tyypillisiä tehtäviä on neljä, ja ne voi jakaa myös usealle henkilölle:

• Ylläpidä luetteloa käytössä olevista tekoälyjärjestelmistä ja niiden tarjoajista.
• Laadi tekoälyohje ja pidä se ajan tasalla, esimerkiksi tekoälyohjeen pohjamme avulla.
• Suunnittele tekoälyosaamisen toimenpiteet ja kirjaa, kuka on osallistunut mihinkin toimenpiteeseen ja milloin.
• Arvioi uudet tekoälyhankkeet: kuuluvatko ne korkean riskin sääntöjen tai 50 artiklan mukaisten läpinäkyvyysvelvoitteiden piiriin?

Yksinkertainen toimenpide kaikille työntekijöille on dokumentoitu EU AI Act -koulutus, jossa jokainen saa henkilökohtaisen todistuksen ja yritys auditointiraportin.

Voiko tietosuojavastaava hoitaa tämän?

Kyllä, se on mahdollista, mutta ei pakollista. Komissio vastaa kysymyksiin tekoälyvastaavasta, kaksoisroolista tietosuojavastaavan kanssa ja tekoälyelimestä yhdessä: 4 artiklaa varten ei ole säädetty mitään tiettyä rakennetta. Jos tietosuojavastaava ottaa roolin, siitä ei saa aiheutua eturistiriitaa hänen GDPR:n mukaisten tehtäviensä kanssa (GDPR:n 38 artiklan 6 kohta). Se, joka päättää tekoälyn käytöstä, ei saisi samalla valvoa sen tietosuojaa.

Usein kysyttyä tekoälyvastaavasta

Voiko tekoälyvastaavan puuttumisesta saada sakon?

Ei. EU AI Act ei edellytä tekoälyvastaavaa, joten siitä ei myöskään seuraa sakkoa. Seuraamukset 4 artiklan rikkomisesta määräävät jäsenvaltiot (99 artiklan 1 kohta); 4 artikla edellyttää toimenpiteitä tekoälyosaamisen tukemiseksi, ei tiettyä roolia. Lisää sakot-sivulla.

Tarvitseeko tekoälyvastaava tietyn koulutuksen?

Ei, säädettyä koulutusta tai tutkintoa ei ole. Hyödyllistä on tuntea käytössä olevat tekoälyjärjestelmät, EU AI Act ja tietosuoja. Komissio ei vaadi todistusta myöskään henkilöstöltä; riittää, että koulutukset ja muut toimenpiteet kirjataan sisäisesti.

Koskeeko tämä myös pieniä yrityksiä?

Kyllä. 4 artikla koskee kaikkia tarjoajia ja käyttöönottajia yrityksen koosta riippumatta. Pienissä yrityksissä johto hoitaa koordinoinnin usein itse, erillistä tehtävää ei tarvita. Mitä 4 artikla tarkalleen edellyttää, selittää sivu Tekoälyosaamisvelvoite 4 artiklan mukaan.

Kouluta tiimisi nyt Tekoälyohjeen pohja

Huom: tämä teksti on yleistä tietoa eikä korvaa oikeudellista neuvontaa.