Tekoälyn merkintävelvollisuus 50 artiklan mukaan
EU AI Actin läpinäkyvyysvelvoitteita (50 artikla) on sovellettu 2. elokuuta 2026 alkaen. Useimmille yrityksille olennaisia on kolme tapausta: chatbotit ja puheavustajat, joiden on kerrottava olevansa tekoälyä, syväväärennökset, joista on ilmoitettava, että ne ovat tekoälyn tuottamia, ja tekoälytekstit yleistä etua koskevista aiheista.
Mitä tekoälyasetuksen 50 artikla säätelee?
50 artikla jakaa velvoitteet kahdelle roolille: tarjoajille, jotka kehittävät tekoälyjärjestelmän tai ottavat sen käyttöön omalla nimellään, ja käyttöönottajille, jotka käyttävät sitä ammatillisesti. Viisi kohtaa lyhyesti:
- 1 kohta, tarjoajat: Ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olevat tekoälyjärjestelmät on suunniteltava niin, että ihmiset tietävät puhuvansa tekoälyn kanssa, paitsi jos se on ilmeistä.
- 2 kohta, tarjoajat: Tekoälyn tuottamat tai manipuloimat kuvat, videot, äänet ja tekstit on merkittävä koneellisesti luettavassa muodossa, ja niiden on oltava tunnistettavissa keinotekoisesti tuotetuiksi.
- 3 kohta, käyttöönottajat: Joka käyttää tunteentunnistusta tai biometristä luokittelua, ilmoittaa siitä niille henkilöille, joita se koskee.
- 4 kohta, käyttöönottajat: Syväväärennöksistä ja tekoälyteksteistä, joiden tarkoitus on tiedottaa yleisölle yleistä etua koskevista asioista, ilmoitetaan, että ne ovat tekoälyn tuottamia. Teksteissä ilmoitusta ei tarvita, jos ihminen tarkastaa ne toimituksellisesti ja vastaa niistä.
- 5 kohta, kaikki: Tiedon on oltava selkeä ja erotettavissa viimeistään ensimmäisen vuorovaikutuksen tai altistumisen yhteydessä, ja sen on oltava saavutettava.
Digital Omnibus (asetus (EU) 2026/1744) ei muuttanut näitä velvoitteita. Ainoastaan komission käytännesääntöjä koskeva 7 kohta muotoiltiin uudelleen.
Mistä alkaen merkintävelvollisuutta sovelletaan?
50 artiklaa on sovellettu 2. elokuuta 2026 alkaen. Ennen tätä päivää markkinoille saatettujen generatiivisten tekoälyjärjestelmien tarjoajilla on 2 kohdan mukaista koneellisesti luettavaa merkintää varten siirtymäaika 2. joulukuuta 2026 asti (111 artiklan 4 kohta). Käyttöönottajille siirtymäaikaa ei ole: mainonnassa käytetystä syväväärennöksestä on pitänyt ilmoittaa elokuusta alkaen. Ennen 2. elokuuta 2026 syntynyttä sisältöä ei komission mukaan tarvitse merkitä jälkikäteen. Kaikki ajankohdat löytyvät määräaikasivulta.
Mitä tämä tarkoittaa yrityksen tyypillisissä tapauksissa?
| Tapaus | Mitä sovelletaan | Kuka on vastuussa |
|---|---|---|
| Chatbot verkkosivustolla | Ilmoitus siitä, että vastaaja on tekoälyjärjestelmä, paitsi jos se on ilmeistä | chatbotin tarjoaja; se, joka kehityttää botin omalla nimellään, voi itse olla tarjoaja |
| Tekoälypuheavustaja puhelimessa | Ilmoitus siitä, että puhuja on tekoälyjärjestelmä, mieluiten tiedotteena puhelun alussa | avustajan tarjoaja |
| Realistinen tekoälykuva tai tekoälyvideo todellisesta henkilöstä mainonnassa | Syväväärennös: ilmoitettava, että sisältö on tekoälyn tuottamaa | yrityksesi käyttöönottajana |
| Tekoälykuvitus, joka ei selvästikään ole aito | ei ilmoitusta 50 artiklan 4 kohdan nojalla | työkalun tarjoaja vastaa koneellisesti luettavasta merkinnästä |
| Tekoälyteksti yleistä etua koskevasta aiheesta | ilmoitettava, paitsi jos ihminen tarkastaa tekstin toimituksellisesti ja vastaa siitä | yrityksesi käyttöönottajana |
| ChatGPT vain sisäisessä käytössä | yleensä ei velvoitetta 50 artiklan nojalla, mutta tekoälyosaaminen 4 artiklan mukaan | yrityksesi käyttöönottajana |
Arvio perustuu komission ohjeisiin, jotka on annettu 20. heinäkuuta 2026, sekä komission 50 artiklaa koskeviin kysymyksiin ja vastauksiin. Rajatapauksissa, esimerkiksi kun on epäselvää, koskeeko mainosteksti yleistä etua koskevaa aihetta, asia kannattaa tarkistuttaa tapauskohtaisesti.
Miten merkitset oikein?
Asetus ei määrää muotoa, mutta edellyttää selkeää ilmoitusta oikeaan aikaan. Hyviksi käytännöiksi ovat osoittautuneet:
- Chat-ikkunassa näkyvä lause, kuten ”Keskustelet tekoälyavustajan kanssa”, ennen ensimmäistä vastausta.
- Puhelimessa tiedote puhelun alussa, kuten komission ohjeissa suositellaan.
- Kuvissa ja videoissa ilmoitus suoraan sisällön yhteydessä, ei pelkästään yritystiedoissa. Taiteellisissa tai satiirisissa teoksissa riittää ilmoitus, joka ei häiritse teosta.
- Sisäinen sääntö siitä, kuka tarkastaa sisällön ennen julkaisua ja milloin ilmoitus tarvitaan. Se kuuluu tekoälyohjeeseesi.
Komission käytännesäännöt tekoälysisällön merkitsemisestä on julkaistu 10. kesäkuuta 2026, ja ne tarjoavat valinnaisia symboleja. Niiden noudattaminen on vapaaehtoista.
Mitä rikkomisesta seuraa?
50 artiklan rikkomisesta voidaan määrätä sakko, joka on enintään 15 miljoonaa euroa tai 3 prosenttia maailmanlaajuisesta vuosiliikevaihdosta (99 artiklan 4 kohta). Pienille ja keskisuurille yrityksille sovelletaan kahdesta määrästä pienempää. Valvonnasta vastaavat kansalliset markkinavalvontaviranomaiset. Lisää sakkokehyksistä sivulla Sakot.
Usein kysyttyä tekoälyn merkitsemisestä
Onko jokainen tekoälyllä luotu kuva merkittävä?
Ei. Käyttöönottajia koskee ilmoitusvelvollisuus syväväärennösten osalta, eli kun kyse on kuvista, videoista tai äänitallenteista, jotka muistuttavat todellisia henkilöitä, esineitä, paikkoja tai tapahtumia ja vaikuttaisivat virheellisesti aidoilta (3 artiklan 60 kohta, 50 artiklan 4 kohta). Selvästi piirretty kuvitus ei ole syväväärennös. Tiedostojen koneellisesti luettava merkintä on tekoälytyökalujen tarjoajien vastuulla.
Onko tekoälyn avulla kirjoitettu blogiartikkeli merkittävä?
Vain jos teksti julkaistaan yleisölle tiedottamiseksi yleistä etua koskevista asioista eikä kukaan ihminen ole tarkastanut sitä toimituksellisesti ja vastaa siitä (50 artiklan 4 kohta). Pelkkä oikeinkirjoituksen tarkistus ei komission mukaan ole tällainen tarkastus. Jos tarkastat tekstien sisällön ennen julkaisua ja vastaat niistä, niitä ei tarvitse merkitä 50 artiklan nojalla.
Koskeeko 50 artikla meitä, jos käytämme ChatGPT:tä vain sisäisesti?
Yleensä ei. Velvoitteet koskevat tilanteita, joissa ihmiset ovat vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa tai altistuvat sille, sekä julkaistua sisältöä. Sisäiseen käyttöön sovelletaan kuitenkin 4 artiklan tekoälyosaamisvelvoitetta, ks. Tekoälyosaamisvelvoite.
Tarvitsenko EU:n symbolin tekoälysisällölle?
Et. Komission käytännesäännöt tekoälysisällön merkitsemisestä ovat vapaaehtoisia, ja niissä esitettyjä symboleja voi käyttää halutessaan. Joka ei allekirjoita käytännesääntöjä, joutuu osoittamaan muulla tavoin täyttävänsä velvoitteet. Ratkaisevaa on selkeä ilmoitus siinä kohdassa, jossa ihmiset näkevät sisällön.
Kouluta tiimisi nyt EU AI Act lyhyesti
Huom: tämä teksti on yleistä tietoa eikä korvaa oikeudellista neuvontaa.