Käyttöönottaja tekoälyasetuksessa

Kuka on käyttöönottaja tekoälyasetuksen mukaan?

Käyttöönottaja on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, viranomainen, laitos tai muu elin, joka käyttää valvonnassaan olevaa tekoälyjärjestelmää, paitsi jos käyttö kuuluu henkilökohtaiseen muuhun kuin ammattitoimintaan (3 artiklan 4 kohta). Yleensä se on yritys eikä yksittäinen työntekijä: se, joka työskentelee työnantajan ohjeiden mukaan tekoälyjärjestelmän parissa, ei tule siitä itse käyttöönottajaksi. Tyypillisiä esimerkkejä:

• Veroneuvontatoimisto laatii asiakaskirjeiden luonnoksia tekoälytekstiavustajalla.
• Myyntitiimi käyttää CRM-järjestelmänsä tekoälytoimintoja.
• Henkilöstöhallinto lajittelee hakemuksia tekoälyn avulla. Tässä sovelletaan 2. joulukuuta 2027 alkaen lisäksi käyttöönottajien korkean riskin velvoitteita (26 artikla, liite III).

Se, joka kehittää tekoälyjärjestelmän tai kehityttää sen ja saattaa sen markkinoille tai ottaa sen käyttöön omalla nimellään, on sen sijaan tarjoaja (3 artiklan 3 kohta). Yrityksellä voi olla molemmat roolit samanaikaisesti. Roolien yleiskuvan antaa sivu EU AI Act lyhyesti.

Keitä on koulutettava?

4 artikla koskee henkilöstöä ja muita henkilöitä, jotka käyttöönottajan puolesta vastaavat tekoälyjärjestelmien toiminnasta ja käytöstä (4 artiklan 1 kohta). Koulutusta laki ei määrää, mutta se on yksinkertaisin toimenpide. Tarkoitetaan kaikkia, jotka tosiasiassa käyttävät tai ylläpitävät tekoälyjärjestelmiä:

• Kokoaikaiset ja osa-aikaiset työntekijät, tuntityöntekijät, oppisopimus- ja harjoittelijat sekä työskentelevät opiskelijat.
• Freelancerit ja palveluntarjoajat, jotka työskentelevät puolestasi sinun tekoälyjärjestelmiesi parissa. Komissio mainitsee näiden ”muiden henkilöiden” esimerkkeinä toimeksisaajat, palveluntarjoajat ja asiakkaat (tekoälyosaamista koskevat kysymykset ja vastaukset).
• Vuokratyöntekijät, jotka työskentelevät luonasi ohjeidesi mukaan sinun tekoälyjärjestelmiesi parissa. Asiaa ei ole nimenomaisesti säännelty; koska tunnet järjestelmät ja käyttöyhteyden, sinun tulisi käyttäjäyrityksenä hoitaa toimenpiteet.
• Esihenkilöt, jotka päättävät tekoälyn käytöstä.

Työntekijöille, jotka eivät työskentele tekoälyjärjestelmien parissa, 4 artikla ei edellytä toimenpiteitä. Toimenpiteet mitoitetaan henkilöiden tietämyksen, kokemuksen, koulutuksen ja käyttöyhteyden mukaan; tiettyä osaamistasoa ei tarvitse kenenkään taata. Lisää sivulla Tekoälyosaamisvelvoite 4 artiklan mukaan.

Kuinka usein koulutus on kerrattava?

EU AI Act ei aseta kiinteää määräaikaa. Kertaus on järkevä, kun jokin olennainen muuttuu:

• Käyttöön otetaan uusi tekoälyjärjestelmä tai uusi toiminto.
• Henkilö siirtyy rooliin, jossa tekoälyä käytetään eri tavalla.
• Oikeustila muuttuu, kuten 27. heinäkuuta 2026 4 artiklan uudelleenmuotoilun myötä (Digital Omnibus).

AI-Konform-koulutuksen todistus on voimassa 1 vuoden, ja päättymispäivä näkyy auditointiraportissa. Siten näet, milloin kertaus on ajankohtainen.

Miten toimenpiteet osoitetaan?

Lainsäädäntö ei edellytä todistusta. Komissio toteaa, että koulutusten ja muiden toimenpiteiden sisäinen kirjaus riittää. Kirjaa, kuka on suorittanut minkä toimenpiteen ja milloin sekä minkä tekoälyjärjestelmän osalta. AI-Konformilla tämä syntyy itsestään: todistus jokaiselle henkilölle ja auditointiraportti yritykselle, CSV- tai PDF-muodossa. Lisää sivulla EU AI Act -koulutus.

Usein kysyttyä käyttöönottajista

Olenko tarjoaja, jos rakennan oman chatbotin?

Se riippuu yksittäistapauksesta. Se, joka kehittää tekoälyjärjestelmän tai kehityttää sen ja saattaa sen markkinoille tai ottaa sen käyttöön omalla nimellään, on tarjoaja (3 artiklan 3 kohta), myös silloin, kun järjestelmää käytetään omassa yrityksessä. Se, joka käyttää valmista palvelua vain omilla ohjeillaan, on yleensä edelleen käyttöönottaja. Molemmat roolit ovat mahdollisia samanaikaisesti.

Koskeeko velvoite myös osa-aikaisia ja tilapäisiä apulaisia?

Kyllä, jos he käyttävät tekoälyjärjestelmiä sinun puolestasi. 4 artikla ei erottele työajan tai sopimustyypin mukaan, vaan sen mukaan, kuka vastaa tekoälyjärjestelmien toiminnasta ja käytöstä.

Mitä tekoälyn yksityiskäytöstä pätee?

Se, joka käyttää tekoälyä yksinomaan henkilökohtaisesti eikä ammatillisesti, ei ole asetuksen tarkoittama käyttöönottaja, eikä käyttöönottajan velvoitteita sovelleta (3 artiklan 4 kohta, 2 artiklan 10 kohta). Jos työntekijät käyttävät yksityisiä tekoälytilejä työtehtäviin, kyse ei ole enää puhtaasti henkilökohtaisesta käytöstä. Säännöt tästä kuuluvat tekoälyohjeeseen.

Kouluta tiimisi nyt Tarvitsemmeko tekoälyvastaavan?

Huom: tämä teksti on yleistä tietoa eikä korvaa oikeudellista neuvontaa.